Metsäkartano – kasvun kipinöitä

Metsäkartanon historiaa

ilmakuva

Rautavaaran kunnan koilliskulmalla, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajan tuntumassa piilottelee Ylä-Keyrityn erämaajärvi. Monin paikoin hiekkarantaisen järven rantoja on jääkausi muovaillut harjuiksi, jotka muodostavat järveen niemiä ja saaria. Tyynessä kesäyössä voi kuulla kuikan huutelevan järvellä, ja talvisin löytyy lähimetsistä useinkin ilveksen ja suden jälkiä

Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Metsäkartano on yksi kymmenestä suomalaisesta opetusministeriön hyväksymästä nuorisokeskuksesta. Metsäkartanon toiminta perustuu nuorisolakiin ja –asetukseen (72/2006).

Vuoden 1975 ETY-kokouksen eräänä lopputuloksena päätettiin ryhtyä edistämään kansainvälistä nuorisomatkailua ja nuorten liikkuvuutta Euroopassa. Suomessa opetusministeriö toimi aloitteellisena ja antoi läänien nuorisolautakunnille tehtäväksi ryhtyä kartoittamaan alueillaan mahdollisia kohteita kansainvälisten nuorisokeskusten sijoituspaikoiksi.

Tulevaa nuorisokeskusta hallinnoimaan perustettiin Rautavaaran kurssi- ja leirikeskussäätiö, jonka tehtäväksi kirjattiin mm. ”edistää nuorison kansainvälistä yhteistyötä, kasvatuksellista vapaa-aikatoimintaa sekä luonnontuntemusta”. Säätiö hyväksyttiin säätiörekisteriin 1981.  Arkkitehti Lars Backerin suunnitteleman päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 1982, ja rakennus otettiin käyttöön vuonna 1983.

Tervetuloa Metsäkartanolle

Jo heti pihaan saavuttaessa käy selväksi, että nyt ei olla missään kaupallisessa hulabaloo-matkailupaikassa. Tervattujen rakennusten ajaton arkkitehtuuri henkii levollisuutta ja luonnonläheisyyttä. Metsäkartanon – tai tuttavien kesken Metsiksen – majoitus- ja ruokailupalveluilla on Euroopan komission ympäristömerkintä, EU-kukka, osoituksena ympäristöä säästävästä toimintatavasta. Ympäristöön hyvin istuvat rakennukset lämpiävät paikallisella bioenergialla, metsähakkeella, ja energiansäästölampuissa käytetään tuulisähköä. Keittiön maistuvat antimet perustuvat suurelta osin lähiseudulta saataviin raaka-aineisiin ja luomuun.

Näissä puitteissa on hyvä lähteä toteuttamaan monenlaista toimintaa, leppoisasti ja rennolla otteella. Henkilökunta saa jatkuvasti vierailta kiitosta joustavasta, mutkattomasta ja ystävällisestä asenteestaan. Oikea palveluasenne lähtee siitä, että henkilökunta viihtyy työssään ja on aidosti ja ylpeästi tekemiensä asioiden takana.

Metsiksellä tapahtuu jotakin ympäri vuoden. Keskuksen omia, tärkeitä juttuja ovat mm. leirikoulutoiminta, sosiaalinen nuorisotyö (ns. Nuotta-valmennus) sekä kansainvälinen nuorisotoiminta. Ja yllättävän kansainvälistä meno tuolla savolaisten metsien kätköissä onkin: vuosittain Metsiksellä käy vieraita noin neljästäkymmenestä maasta.  Ympäristökasvatus, seikkailukasvatus, elämyskasvatus, outdoor education, kokemuksellinen oppiminen – nuorisotoiminnassa käytettyjä menetelmiä voidaan nimetä monella eri tavalla, mutta kaikille on yhteistä tekemisen meininki ja omakohtainen osallistuminen.  Usein leirien ja tapahtumien ohjelmissa sekoittuvat sopivasti luonto, kulttuuri, liikunta ja toinen toiselta oppiminen.

Luonnon keskellä kun ollaan, niin monet toiminnat tapahtuvatkin siellä. Retkeily ja luontoliikunta eri muodoissaan kuuluu useimpien kävijöiden ohjelmaan. Mutta tekemistä ja kokemista löytyy myös sisätiloista, jumppasalista taidetyöpajaan, jousiammunnasta sepän töihin. Kävijöistä tietenkin aina riippuu, millaista toimintaa vierailuun milloinkin sisältyy.  Metsiksen ammattilaiset laativat ehdotuksia toiminnan sisällöistä vieraiden tavoitteista ja tarpeista lähtien. Mutta motorisoituja aktiviteetteja kaipaavat saavat sopeutua hieman erilaisiin elämyksiin: kaikki toiminta perustuu lihasvoimaan. Jopa viereisellä järvellä on moottoriveneilykielto, että kesäillassa nuotiolla istuskellessa pääosan saisi luonnon hiljaisuus eikä vesijetin mourunta. Kävijän kannattaa jättää kiire kaupunkiin ja tärkeily sikseen, Metsiksellä on hyvä olla kun antaa luonnon viedä mukanaan.